Joulukuun 2. päivänä 2019 on tullut
kuluneeksi 110 vuotta Turun Kuurojen Urheiluseura VALPAS ry:n perustamisesta.
Luokaamme nyt katsauksemme seuran perustamisvaiheisiin yhdeksän vuosikymmenen
taakse.
Tämän vuosisadan alkupuolella
saivat monet kuurot miehet ja naiset urheilukärpäsen pistoksen. He harrastivat
urheilua ja voimistelua kuurojen yhdistyksien tukemina ja niiden suojissa,
jonne he kokoontuivat tavatakseen kohtalotovereitaan.
Vuosina 1904-1910 oli silloisen
Turun kuuromykkäinyhdistyksen puheenjohtajana kuuromykkäinkoulun opettaja,
maisteri Edward Lück,
joka oli myös innokas urheilumies. Hän osti yhdistyksen urheilukuntoisille
jäsenille ensimmäiset urheiluvälineet, pallon, kuulan, keihään, ym. Kuurot
harrastivat juoksuja, hyppyjä, heittoja, painia, voimistelua, ym. Urheilua
pelkän innostuksen varassa.
Syksyllä 1908 kokoontuivat useat
kuurot miehet yhdistykselle keskustelemaan urheiluseuran
perustamismahdollisuuksista. Kuultuaan heidän alkeistaan maisteri Lück suuttui
ja vastusti urheiluseuran perustamisesta yhdistysten puheenjohtajan tehtävistä
eroamisensa uhalla, koska hän halusi mieluummin johtaa urheilutoimintaa
yhdistyksen nimissä. Kuurot urheilijat tyytyivät puheenjohtajan päätökseen,
mutta vain vuodeksi, sillä marraskuussa 1909 kävi innokas urheilumies, Janne Seppälä Lehtimäki opettajansa,
maisteri Lückin luona
neuvottelemassa urheiluseuran perustamisesta.
Neuvottelut johtivat myönteiseen
tulokseen ja maisteri Lück kiinnitti
yhdistyksen ovelle ilmoituksen kutsun saapua kokoukseen joulukuun 1 päivänä
1909 kello 19.00. Kutsua noudatti 15 kuuroa miestä. Maisteri Lück toimi
kokouksen puheenjohtajana ja kokouksessa lausuttiin Turun Kuuromykkäin
Urheiluseura Valppaan syntysanat. Sen ensimmäiseen johtokuntaan tulivat Janne Lehtimäki, Elias Savisaari, Kalle
Järvinen, Armas Vilkki, Viktor Kallio.
Puheenjohtaja Janne
Lehtimäki laati seuralle säännöt, jotka olivat voimassa
kauan, vaikka niitä ei vahvistettu virallisesti. Yhdistys lahjoitti uudelle
urheiluseuralle urheiluvälineet ja toiminta vilkastui huomattavasti. Seura
järjesti ensimmäiset kilpailunsa, yleisurheilukilpailut Urheilupuistossa ja
painikilpailut Linnankatu 2 vuonna 1911.
Jäsen Viktor Kallio toi
ensimmäisen seuralleen kultamitalin osallistumalla Tukholmassa vuonna 1912
pidetyn Pohjoismaiden kuurojen kongressin yhteydessä järjestettyihin
painikilpailuihin. Vuoden 1914 elokuussa syttynyt maailmansota lamautti
urheiluseurojen toiminnan. Poliittiset vallanpitäjät julistivat urheilun ja
voimistelun pannaan, koska he pitivät niitä toimintaa uudelleen ja seuralle
laadittiin uudet yhdistyslain mukaiset säännöt. Vuonna 1920 seura liittyi
vastaperustettuun Suomen Kuuromykkäin Urheiluliittoon. Seuralla on ollut useita
hyviä urheilijoita riveissään 90-vuotisen olemassaolonsa aikana.
Heistä mainittakoon edellä
kerrotun Viktor
Kallion lisäksi veljekset Janne ja Urho Lehtimäki. Janne Lehtimäki tunnettiin
hyvänä pikajuoksijana, joka kilpaili menestyksellisesti myös kuulevien
kisoissa. Urho
Lehtimäki piti hallussaan useita hiihtomestaruuksia 1920-
ja 1930 luvuilla. Hänet valittiin myös hoitamaan luottamustehtäviä SKUL:n ja
CISS:n hallituksissa. Paavo
Niinikangas tunnettiin pitkien matkojen juoksijana, joka
toi kolme kultaa kesämaailmankisoista.
Kuurojen ammattikoulun perustaminen
ja sen toiminnan alkaminen vuonna 1948 vilkastutti seuran toimintaa ja lisäsi
sen jäsenmäärää. Osa heistä edusti Valpasta eri kilpailuissa ammattikoulussa
oloaikanaan ja muutamat olivat mukana seuran johtokunnissakin. Useat heistä
ammattikoulun käytyään muuttivat takaisin kotipaikkakunnilleen ja sovelsivat
seurassa saamansa oppia käytännössä, kun heitä valittiin kotipaikkakuntansa
urheiluseurojen johtokuntiin.
Oli Valppaalle onneksi, että varsin
suurin osa heistä jäi asumaan pysyvästi Turkuun. Vuonna 1951 seuran nimi
lyhennettiin Turun Kuurojen Urheiluseura Valppaaksi ja seura rekisteröitiin
itsenäiseksi yhdistykseksi. Toimittuaan yli 4 vuosikymmentä kuurojen yhdistyksen
alaosastona. Seuran palkintokaapin sisältö kertoo useista menestyksellisistä
kilpailusta yhdeksännen vuosikymmenen ajalta.
Useat tunnetut kuurourheilijat
olivat lahjoittaneet pokaaleita, jotka sitten ovat voitokkaan kamppailun
jälkeen löytäneet paikkansa palkintokaapissa. Niistä mainittakoon
taiteilija Sävele
Angervon lahjoittama hiihtäjä-taulu, hammasteknikko Sulo Tyyniahon lahjoittama
pokaali ja Carl-Erik
Martolan lahjoittama pienoispatsas.
Seuran ensimmäisen
puheenjohtajan Janne
Lehtimäen palkintokokoelma on myös palkintokaapissa. Seura
on järjestänyt useita kansallisia ja kansainvälisiä eri urheilulajien
kilpailuja ja toiminut SKUL:n mestaruuskisojen järjestäjänä ja lähettänyt
osanottajia muuaalla maassamme pidettyihin liiton mestaruuskilpailuihin
vuosittain.
Valppaan lentopallojoukkue oli
voittanut 15 kertaa peräkkäistä SKUL:n mestaruuskisoissa kultaa vuosina 1975-90
ja samoin koripallojoukkue 13 kertaa peräkkäistä 1985-97. Ei sovi unohtaa
myös Matti Pirttilää,
joka oli voittanut yhteensä lähes 30 kultamitalia SKUL:n mestaruuskilpailua
kiekon- ja kuulantyönnöissä.
