Historiikki

Janne Lehtimäki		Armas Viikki		Elias Savisaari	Bernhard Kaski
Urho Lehtimäki		Oskari Liikkanen		Paavo Palmu	Edward Saarinen
Albert Forssell		Matti Seppänen		Tauno Väisänen	Erkki Keski-Levijoki
Erkki Yli-Petäys		Jorma Kuusinen		Kimmo Jompero	Jussi Raisio

Joulukuun 2 päivänä 1999 on tullut kuluneeksi 90 vuotta Turun Kuurojen Urheiluseura Valpas ry:n perustamisesta. Luokaamme nyt katsauksemme seuran perustamisvaiheisiin yhdeksän vuosikymmenen taakse.

Tämän vuosisadan alkupuolella saivat monet kuurot miehet ja naiset urheilukärpäsen pistoksen. He harrastivat urheilua ja voimistelua kuurojen yhdistyksien tukemina ja niiden suojissa, jonne he kokoontuivat tavatakseen kohtalotovereitaan.

Vuosina 1904-1910 oli silloisen Turun kuuromykkäinyhdistyksen puheenjohtajana kuuromykkäinkoulun opettaja, maisteri Edward Lück, joka oli myös innokas urheilumies. Hän osti yhdistyksen urheiluintoisille jäsenille ensimmäiset urheiluvälineet, pallon, kuulan, keihään, ym. Kuurot harrastivat juoksuja, hyppyjä, heittoja, painia, voimistelua, ym. Urheilua pelkän innostuksen varassa.

Maisteri Lück palkkasi heille valmentajat, lehtori Blombergin ohjaamaan miesten voimistelua ja neiti Lindroosin ohjamaan naisten voimistelua. Miesten harjoitukset pidettiin Ruotsalaisen Reaalilyseon salissa naisten vastaavat olivat kuuromykkäin yhdistyksen huoneistossa, Horttokuja 2. Kesällä 1908 muutti Turkuun kaksi urheilumielistä kuuroa miestä, Hannes Kivistö Helsingistä ja August Helminen Tampereelta. He panivat merkille turkulaisten urheiluinnostuksen ja kehottivat heitä perustamaan itselleen urheiluseuran, niin kuin Helsingissä oli jo vuonna 1904 ja Tampereella vuonna 1908 tehty.

Syksyllä 1908 kokoontuivat useat kuurot miehet yhdistykselle keskustelemaan urheiluseuran perustamismahdollisuuksista. Kuultuaan heidän aikeistaan maisteri Luck suuttui ja vastusti urheiluseuran perustamisesta yhdistysten puheenjohtajan tehtävistä eroamisensa uhalla, koska hän halusi mieluummin johtaa urheilutoimintaa yhdistyksen nimissä. Kuurot urheilijat tyytyivät puheenjohtajan päätökseen, mutta vain vuodeksi, sillä marraskuussa 1909 kävi innokas urheilumies, Janne Seppälä Lehtimäki opettajansa, maisteri Lückin luona neuvottelemassa urheiluseuran perustamisesta.

Neuvottelut johtivat myönteiseen tulokseen ja maisteri Lück kiinnitti yhdistyksen ovelle ilmoitukseksi kutsun saapua kokoukseen joulukuun 1 päivänä 1909 kello 19.00. Kutsua noudatti 15 kuuroa miestä. Maisteri Lück toimi kokouksen puheenjohtajana ja kokouksessa lausuttiin Turun Kuuromykkäin Urheiluseura Valppaan syntysanat. Sen ensimmäiseen johtokuntaan tulivat Janne Lehtimäki, Elias Savisaari, Kalle Järvinen, Armas Vilkki, Viktor Kallio. Puheenjohtaja Janne Lehtimäki laati seuralle säännöt, jotka olivat voimassa kauan, vaikka niitä ei vahvistettu virallisesti. Yhdistys lahjoitti uudelle urheilu- seuralle urheiluvälineet ja toiminta vilkastui huomattavasti. Seura järjesti ensimmäiset kilpailunsa, yleisurheilukilpailut Urheilupuistossa ja painikilpailut Linnankatu 2 vuonna 1911.

Jäsen Viktor Kallio toi ensimmäisen seuralleen kultamitalin osallistumalla Tukholmassa vuonna 1912 pidetyn Pohjoismaiden kuurojen kongressin yhteydessä järjestettyihin painikilpailuihin. Vuoden 1914 elokuussa syttynyt maailmansota lamautti urheiluseurojen toiminnan. Poliittiset vallanpitäjät julistivat urheilun ja voimistelun pannaan, koska he pitivät niitä toimintaa uudelleen ja seuralle laadittiin uudet yhdistyslain mukaiset säännöt. Vuonna 1920 seura liittyi vastaperustettuun Suomen Kuuro- mykkäin Urheiluliittoon. Seuralla on ollut useita hyviä urheilijoita riveissään 90-vuotisen olemassaolonsa aikana.

Heistä mainittakoon edellä kerrotun Viktor Kallion lisäksi veljekset Janne ja Urho Lehtimäki. Janne Lehtimäki tunnettiin hyvänä pikajuoksijana, joka kilpaili menestyksellisesti myös kuulevien kisoissa. Urho Lehtimäki piti hallussaan useita hiihtomestaruuksia 1920- ja 1930 luvuilla. Hänet valittiin myös hoitamaan luottamustehtäviä SKUL:n ja CISS:n hallituksissa. Paavo Niinikangas tunnettiin pitkien matkojen juoksijana, joka toi kolme kultaa kesämaailman- kisoista.

Kuurojen ammattikoulun perustaminen ja sen toiminnan alkaminen vuonna 1948 vilkastutti seuran toimintaa ja lisäsi sen jäsenmäärää. Osa heistä edusti Valpasta eri kilpailuissa ammattikoulussa oloaikanaan ja muutamat olivat mukana seuran johtokunnissakin. Useat heistä ammattikoulun käytyään muuttivat takaisin kotipaikkakunnilleen ja sovelsivat seurassa saamansa oppia käytännössä, kun heitä valittiin kotipaikkakuntansa urheiluseurojen johtokuntiin.

Oli Valppaalle onneksi, että varsin suurin osa heistä jäi asumaan pysyvästi Turkuun. Vuonna 1951 seuran nimi lyhennettiin Turun Kuurojen Urheiluseura Valppaaksi ja seura rekisteröitiin itsenäiseksi yhdistyksesi. Toimittuaan yli 4 vuosikymmentä kuurojen yhdistyksen alaosastona. Seuran palkintokaapin sisältö kertoo useista menestyksellisistä kilpailusta yhdeksännen vuosikymmenen ajalta.

Useat tunnetut kuurourheilijat olivat lahjoittaneet pokaaleita, jotka sitten ovat voitokkaan kamppailun jälkeen löytäneet paikkansa palkintokaapissa. Niistä mainittakoon taiteilija Sävele Angervon lahjoittama hiihtäjä -taulu, hammasteknikko Sulo Tyyniahon lahjoittama pokaali ja herra Carl-Erik Martolan lahjoittama pienois- patsas.

Seuran ensimmäisen puheenjohtajan Janne Lehtimäen palkintokokoelma on myös palkintokaapissa. Seura on järjestänyt useita kansallisia ja kansainvälisiä eri urheilulajien kilpailuja ja toiminut SKUL:n mestaruuskisojen järjestäjänä ja lähettänyt osanottajia muualla maassamme pidettyihin liiton mestaruuskilpailuihin vuosittain.

Valppaan lentopallojoukkue oli voittanut 15 kertaa peräkkäistä SKUL:n mestaruuskisoissa kultaa vuosina 1975-90 ja samoin koripallojoukkue 13 kertaa peräkkäistä 1985-1997. Ei sovi unohtaa myös Matti Pirttilää, joka oli voittanut yhteensä lähes 30 kultamitalia SKUL:n mestaruuskilpailua kiekon- ja kuulantyönnöissä.